Urheilu on rikki, jos lapsen oikeuksia ei turvata

Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Suomen lainsäädäntö ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus määrittävät, että lapset ovat ikänsä vuoksi erityisen haavoittuvassa asemassa ja tarvitsevat erityistä suojaa. Lapsen oikeuksien sopimuksen neljä yleisperiaatetta ovat syrjimättömyys, lapsen etu, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen. Myös urheilun vastuutahojen ja urheilevien lasten vanhempien on turvattava lapsen oikeudet. Lue lisää lapsen oikeuksista.

Tutustu Lapsen oikeudet urheiluharrastuksissa -esitteeseemme.

Lapsen oikeuksiin liittyviä ihmisoikeusongelmia urheilussa

• Lapsen oikeuksia ei tunnisteta tai huomioida urheilussa riittävästi. Oikeutta lepoon ja vapaa-aikaan ei aina kunnioiteta. Levolle ei ole riittävästi aikaa tai urheilu on liian rasittavaa. Esimerkki: Urheiluharrastuksen kilpatavoitteet ajavat lapsen edun edelle. Joissain lajeissa lapset joutuvat liian nuorena kilpailemaan aikuisten sarjassa.

• Valmentajat tai vanhemmat saattavat sivuuttaa lapsen näkemyksen häntä koskevissa asioissa. Esimerkki: Lapsi jatkaa harrastusta, koska kokee painostusta.

• Lapsen itsemääräämisoikeutta ja oikeutta henkiseen ja fyysiseen koskemattomuuteen ei aina kunnioiteta. Esimerkki: Valmentajat kommentoivat suoraan tai vihjaillen lasten ulkonäköä tai syömistä. Yksikin kommentti auktoriteettiasemassa olevalta aikuiselta voi laukaista syömishäiriön.

• SUEKin vuoden 2020 tutkimuksen mukaan lapsiin kohdistuu urheilun parissa seksuaalista häirintää, rikoksen tunnusmerkistön täyttävää seksuaalista ahdistelua sekä fyysistä tai henkistä väkivaltaa. Kynnys rikosilmoituksen tekemiseen on korkealla. Urheilun vastuutahot eivät aina tunne lainsäädäntöä riittävästi. Lue lisää häirinnästä ja väkivallasta urheilussa.

• Epäasialliset valmennusmetodit tai muu alaikäisiin urheilijoihin ja tuomareihin kohdistuva asiaton kohtelu voivat loukata lapsen oikeuksia tai jopa vahingoittaa lasta. Tällainen kohtelu voi jättää syvät haavat sekä vaikuttaa onnistumiseen ja intoon harrastaa. Esimerkki: Lapsen suoritusta arvioidaan tarpeettomasti ryhmän edessä tai lasta nöyryytetään.

• Lapsiin kohdistuu urheiluharrastuksissa rasismia ja syrjintää alkuperän, seksuaaliseen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin, vammaisuuden tai muun tekijän perusteella. Syrjintä ja häirintä kohdistuvat alaikäisten urheilijoiden lisäksi mm. alaikäisiin tuomareihin. Lapsena koettu syrjintä ja rasismi voi vaikuttaa kauaskantoisesti ja vakavasti muun muassa mielenterveyteen.

• Vammaisten lasten mahdollisuus osallistua haluamiinsa urheilun muotoihin ei aina toteudu. Esimerkki: Vammaisen lapsen ei anneta osallistua kaikille tarkoitettuun ryhmään tai hänelle ei järjestetä osallistumiseen tarvittavaa tukea. Lue lisää vammaisten ihmisten oikeuksista urheilussa.

• Perheen sosioekonominen asema vaikuttaa huomattavasti lasten mahdollisuuksiin urheilla. Vastuu riittävän toimeentulon turvaamisesta kuuluu valtiolle, mutta lapsiperheköyhyyden seuraukset näkyvät urheilussa. Esimerkki: Perheen taloudellinen tilanne estää lapsen harrastamisen seurassa tai esimerkiksi osallistumisen leireihin.

Näin teemme muutoksen:

• Valmentajien koulutus eri lajeissa käsittää perusteet lapsen oikeuksista.

• Valmentajat ja ohjaajat tunnistavat lapsen oikeudet ja kunnioittavat niitä. Valmentajille tarjotaan koulutusta turvallisen harrastusympäristön luomiseksi.

• Aikuiset kunnioittavat lapsen oikeutta tulla kuulluksi. Lapsella on oikeus valita, haluaako hän urheilla, millä tavalla ja kuinka usein.

• Urheiluharrastuksissa kunnioitetaan lapsen oikeutta lepoon ja vapaa-aikaan. Lapsen hyvinvointi on etusijalla, harjoittelumäärät eivät ole kohtuuttomia eikä kipeänä painosteta treeneihin.

• Valmentajat tai ohjaajat eivät kommentoi lasten kehoja tai ulkomuotoa, kontrolloi heidän syömistään tai ylläpidä epäterveellisiä kehoihanteita.

• Seurat ja tapahtumajärjestäjät puuttuvat syrjintään ja rasismiin sekä seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan systemaattisesti. Jokainen valmentaja on saanut riittävästi tietoa, miten toimia tällaisissa tilanteissa.’

• Seura tai muu järjestäjä tekee tarvittaessa rikosilmoituksen.

• Lajiliitot päivittävät lapsen oikeuksien kannalta ongelmallisia käytäntöjä, kuten lasten ja aikuisten sarjojen ikärajoja. Lue lisää hyvästä esimerkistä Voimisteluliiton sivuilta.

• Urheilujärjestöt hyödyntävät lapsen oikeuksien järjestöjen ja asiantuntijoiden osaamista.